Talousjohtamisen, kuten yritysten muidenkin avaintoimintojen sisällöstä ja painotuksista käydään jatkuvaa keskustelua. Oman värinsä tähän keskusteluun tuovat erilaiset selvitykset siitä, kuinka taloustoimintoja ”parhaissa” yrityksissä hoidetaan ja miten ne on organisoitu.

Näkökulman ymmärtäminen on tärkeää. Lähtökohtaisesti ei siis pyritä todistamaan, että organisoimalla ja hoitamalla taloustoimintoa tietyllä tavalla saataisiin ylivoimaista kilpailuetua kilpailijoihin nähden. Sen sijaan on tutkittu nopeimmin kasvavia ja parhaiten kannattavia yrityksiä ja katsottu kuinka niissä taloustoiminto on hoidettu ja organisoitu. Kun vielä ”parhaista” on poimittu ”parhaat”, on käteen jäänyt hyvin mielenkiintoisia havaintoja.

Yksi näistä havainnoista on se, että parhaissa yrityksissä taloustoiminto on hoidettu ja organisoitu tavalla, joka tuo näille yrityksille kilpailuetua muihin verrattuna. Näin toteaa mm. IBM vuonna 2014 julkaisemassaan tutkimuksessa.

Tämä sen vuoksi, että taloustoiminto on pystynyt tuottamaan relevantteja analyyseja ja ennusteita yrityksen kannalta olennaisista asioista ja siten vaikuttamaan oikeiden päätösten tekemiseen. Kuinka tähän on päästy? Talousosastothan tyypillisesti ovat ilon pilaajia, joita ei pidä missään tapauksessa päästää vaikuttamaan päätöksentekoon.

Yksi avainsanoista on yhdenmukaistaminen. Tämä koskee mm. avainmittareiden sisällön yhdenmukaista määrittelyä ja talouden perusprosessien yhdenmukaista suorittamista. Yksi työkalu prosessien yhdenmukaistamiselle on palvelukeskuksen perustaminen. Samat työt tehdään kaikille yksiköille samalla tavalla. Kun mittarille on määritetty samalla tavalla ymmärretty sisältö, kustakin tilanteesta on olemassa vain ”yksi totuus”.

Toinen avainsana on automatisointi. Tiedonkäsittelyä voi automatisoida mm. määrittämällä prosesseihin sisäänrakennettuja tiedonkeräysrutiineja. Useimmat yrityksen prosessit toimivat tietojärjestelmien varassa, joten prosessissa tapahtuvien tehtävin suorittamisesta syntyy rekisteröitävää dataa jatkuvasti. Automatisoimalla tämän datan käsittely saadaan data muunnettua tiedoksi nopeasti.

Kolmas erottava tekijä on tiedon yhdistäminen. Talousjärjestelmässä on paljon hyödyllistä tietoa. Operatiivisissa järjestelmissä, kuten toimitusketjun tai myynnin ohjauksessa, on myös paljon hyödyllistä tietoa. Yrityksen ulkopuolelta on saatavilla tietoa kilpailijoista, markkinoista, asiakkaista. Ja niin edelleen. Kun kaikki tämä yhdistetään ja tulkitaan yhdessä, muodostuu aiempaa kattavampi kuva menneestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ja pystytään tekemään parempia päätöksiä.

Kaikki yllä oleva on varmaankin hyödyllistä ja tärkeää, mutta kun meillä ei ole varaa siihen, kuuluu helposti vasta-argumentti. Ja vastaus kuuluu, ei olekaan. Jos talouden perusprosessit toimivat huonosti, syntyy virheitä ja talousosaston aika kuluu niiden etsimisessä ja korjaamisessa. Avainasia ennen muita on se, että taloudenperusprosessit pitää saada toimimaan tehokkaasti ja saumattomasti. Vasta kun tämä on arkipäivää, voi huomiota siirtää liiketoiminnan kannalta tärkeämpiin asioihin.

Yksi huolenaihe, joka tulee esille useassa tutkimuksessa, on henkilöstön osaaminen. Tämä koskee niin kokenutta kaartia, jonka pitää päästä irti ianikuisesta kamreerimentaliteetista. Ja yhtälailla uusia tulokkaita, joiden koulutus ei anna valmiuksia työelämän vaatimuksiin. Tämän vuoksi yksi keskeinen asia taloustoimintojen kehittämisessä onkin henkilöstön osaamisen lisääminen. Tämä koskee ihan kaikkea, mitä talousosasto tekee.

Lopuksi vielä yksi havainto. Ollakseen hyvä talousjohtaja, pitää olla talouden ammattilainen. Ei toki ole haitaksi osata muutakin ja hankkia mm. liiketoiminnan johtamiskokemusta. Tämä on jossain määrin uusi ilmiö. Vielä jokin aika sitten muut kuin talouskompetenssit olivat tärkeämpiä.

Vielä lopuksi. Isoissa yrityksissä tilanne useimmiten on hyvä. Prosessit toimivat ja aikaa jää päätöksenteossa mukana olemiseen. Vähänkään pienemmissä yrityksissä sitten taas taistellaan toimimattomien perusprosessien kanssa. Aika ja raha kuluvat asioihin, jotka eivät luo kilpailuetua. Yrityksiä johdetaan sormituntumalla ja päätökset sitten ovat sen mukaisia. Työsarkaa riittää.

Kai Tihilä

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Valikko